Mitä arvioidaan?
Hankearviointi voidaan tehdä väliarviointina tai loppuarviointina. Näiden funktio eroaa jonkinverran toisistaan. Väliarvioinnilla voidaan vaikuttaa enemmän hankkeen lopputulokseen. Loppuarvioinnissa tarkastellaan hankeen tavoitteden saavuttamista.
Arvioinnissa keskitytään tyypillisesti seuraaviin (tai osaan näistä) kokonaisuuksiin:
Miten arvioidaan?
Arvointi laaditaan määrällisenä ja/tai laadullisena arviointina. Useinmiten hankkeen tavoitteet on laadittu määrälliseen muotoon, jolloin arviointikin laaditaan määrällisenä ja sitä täydennetään laadullisella arvioinnilla.
Arviointi perustuu hankkeen asiakirjoihin (ohjausryhmän pöytäkirjoihin, väli- ja loppuraportteihin, laadittuihin muistioihin, jne.), projektipäällikön ja muun johdon haastatteluihin, edunsaajien haastatteluihin, mahdollisten muiden sidosrymien haastatteluihin. Tietoa voidaan tavittaessa kerätä myös strukturoiduilla kyselyillä.
Arvioinnista laaditaan kirjallinen raportti, joka sisältää yhteenvedon ja analyysin. Arviointiprosessiin voi kuulua myös work shoppeja ja raportin purkutilaisuuksia.
Miksi arvioidaan
EU-rakennerahastohankkeissa vaaditaan sisäistä- ja ulkoista arviointia.
Arvoinnin funktio ei ole pelkästään tuottaa yhteenvedettyä tietoa hankkeen tavoitteiden saavuttamisesta tai arviota tavoitteiden asettelun mielekkyydestä. Arvionti palvelee myös hyvien käytänteiden levittämistä ja toiminnan jatkosuunnittelua. Näin laadituna arviointi ei ole muusta hanketoiminnasta erillistä toimintaa, vaan olennainen osa itse hanketta. Hyvän arvioinnin tulee aina olla tulevaisuusorientoitua.